TAIVAANLAULUN HUONE THE ROOM OF THE SKY SONG
Saila Susiluoto trans. David McDuff
Tämä huone on keltainen ja kirkas, tytöllä
sateenvarjo, varjossa tähdet. Taivaanvatsa valuu
sinistä verta ja säkenöi, mikä on puhdasta, sanoo
tyttö, on haavoja täynnä. Hän on katsonut taivaalle
koko päivän. Katsonut miten norsu muuttuu
pantteriksi ja hajoaa, miten kirkkaat kalat lipuvat
lämmintä merta. Miten linnut synnyttävät siipensä,
ja menettävät ne. Rakkaiden kasvot vaeltavat
jättiläisinä, jokainen rakkaus. Miten kuvat
vaeltavat, muistista taivaantaululle ja takaisin.
Miten rakkaus on aina kehystä vailla. Tyttö on
katsonut taivaalle koko päivän, katsonut kunnes
mikään ei vaikuta sattumalta enää.
This room is yellow and bright, the girl has an
umbrella, stars in the shadow. The sky's belly drips
with blue blood and sparkles, how pure it is, says the
girl, it's full of wounds. She has looked at the sky all
day, watched an elephant change into a panther and
disperse, watched the bright fishes glide through the
warm sea. Watched the birds give birth to their
wings, and lose them. The faces of dear ones wander
giantlike, every love. Watched the pictures wander,
to the black painting of the sky and back again.
Watched how love is always without a frame. The
girl has looked at the sky all day, looked until nothing
seems accidental any more.

Copyright © Saila Susiluoto 2004, transl. copyright © David McDuff 2004 - publ. 00tal http://www.00tal.com


next
index
translator's next